Joulukuun 19. päivä

Rachel Bright & Debi Gliori
Ikioma kamu
Alkuteos Side by Side
Suomentanut Katariina Kallio
Kustannus-Mäkelä 2015





Ystävyys on lastenkirjojen ikivihreä aihe. On vaikea kuvitella turvallisempaa lahjakirjaa kuin ystävyydestä kertova kuvakirja. Eikä tämä aihe kuluttamalla kulu loppuun vaan se on varioitavissa mitä erilaisimpien persoonien kohtaamisella, ihmisten tai eläinten.

Rachel Brightin runomuotoinen kuvakirja vie meidät "hiirimetsän sokkeloihin, ikipuiden juurakoihin". Siellä asuu perheen pienimmäisenä Muru-hiiri, joka jää usein yksin sisarusten rynnätessä menoihinsa. Sammakon, pöllön ja monen muun eläimen harrastukset eivät sovi hänelle. Debi Gliorin kuvat johdattavat hauskasti ystävän löytymiseen, kun jokin musta olio piileskelee monessa kuvassa Murun huomaamatta.

Pimeyden tullessa yksinäisyys alkaa pelottaa, mutta apu on lähellä:

Ujona kuin aamupiimä, kolon suulla kyyristeli

pikkuruinen arkalainen, hiljaisena myyristeli.

Pelottihan sitä, mutta sielu oli sitkeä:

"En voi antaa yksinäisen hiiren itkeä."

Karoliina Kallion riimittelyt kulkevat enimmäkseen rytmikkäästi ja monet sanavalinnat osuvat mainiosti  paikalleen. Erityisesti pidin tuosta "sitkeästä sielusta". Välillä riimit etenevät kankeammin, minkä voi korjata taitavalla ääneen lukemisella.

Mustasta oliosta ei kerrota lajia eikä nimeä, tärkeintä on ystävyyden sisältö ja yhdessä tekeminen ja se, että "nyt on häntiäkin kaksi". Kuten monissa suurikokoisissa kuvakirjoissa, kuvilla on loppujen lopuksi tärkeämpi rooli pienen kuulijan lumoamisessa. Visuaalinen tarina on laajempi: mitä eläimiä metsässä onkaan, missä ne asuvat, mitä ne tekevät ja miten ne kohtaavat toisensa. Debi Gliorin kuvissa yhdistyvät söpöily ja tyylittely. Varsinkin siluettikuvat ovat tehokkaita.

Kirjan lopun ystävyyden ylistyksessä kerronta venyy vuodenaikojen yli ja kaikilla eläimillä on ystävä. Ihan mahdottoman yltiöpositiivinen kirja! Mutta totuushan on, että eläimet ovat seurallisia, samoin lapset.